Slike strani
PDF
ePub

korjattava viat ja on heidän ilmoitettava toinen toiselleen sekä mittauksen että toimeenpantujen korjausten tulokset.

4 artikla.

Kumpikin molemmista lennätinhallituksista pitää huolta rannikoltaan lähtevän kaapelinpuoliskon kuntoonsaattamisesta, kunnossapidosta ja korjauksesta. Mainituista töistä aiheutuvat kulut jaetaan tasan, niin että Suomi suorittaa puolet Eestille täten aiheutuneista menoista ja Eesti puolet Suomelle täten aiheutuneista menoista. Kummallakin lennätinhallituksella on oikeus lähettää edustajansa yllämainittuihin töihin. Töiden suoritusta ei kuitenkaan sellaisen edustajan odottamisen vuoksi saa siirtää tuonnemmaksi.

Näistä menoista molemmilla puolilla laaditut laskut verrataan ja saldo suoritetaan vuosittain joulukuun kuluessa.

5 artikla.

Yllämainitut kaapelit vastaaviin lennätin- tai puhelintoimistoihin yhdistävien lennätin- ja puhelinlinjojen maa- ja ilmajohtojen kunnossapidosta aiheutuvat menot, samoinkuin kaikki merenalaisten kaapelipäiden siirrosta toisesta paikasta toiseen aiheutuvat kustannukset suorittaa kummankin sopimusmaan lennätinhallitus omalla puolellaan toisen sopimusmaan ottamatta osaa näihin menoihin.

6 artikla.

Helsingin ja Tallinnan lennätinkonttorit välittävät sähkösanomat käyttäen joko Morse-, Hughes- tai jotakin muuta konetta riippuen liikenteen vilkkaudesta. Sähkösanomia välitetään lakkaamatta läpi vuorokauden.

7 artikla.

Molemmat lennätinhallitukset sopivat sähköttämiseen käytettävän sähkövirran voimak

kuudesta.

8 artikla.

Kaapeleitse välitetään sekä molempien sopimusvaltioiden keskinäisiä sähkösanomia että myös kauttakulkusähkösanomia.

9 artikla.

Kaapeleitse Suomen ja Eestin välillä välitettävistä terminaali- ja kauttakulkusähkösanomista kannetaan, paitsi vastaavia terminaali- ja kauttakulkumaksuja, kaapelimaksu, jonka suuruudesta sopimusvaltioiden hallitusten on sovittava.

Kahden vuoden kuluttua tämän sopimuskirjan ratifioimisesta lukien on tämä kaapelimaksu lakkautettava, jos jompikumpi sopimuspuoli sitä vaatii.

IO artikla.

Sopimusvaltioiden lennätinhallituksien tulee suorittaa sähkösanomavaihto, tilien laatiminen ja vertaaminen, tilien tasoitus samoinkuin lennätinviranteko, olkoon se mitä laatua tahansa, noudattaen Pietarissa tehdyn kansainvälisen lennätinliittokirjan määräyksiä (Lissabonissa v. 1908 tarkistettu painos1), sikäli kuin tässä sopimuksessa ei toisin määrätä.

II artikla.

Puhelut välittää Suomessa Helsingissä sijaitseva valtion keskus, Eestissä Tallinnan ulkolinjakeskus. Lennätinhallitukset sopivat siitä, mihin muihin kaupunkeihin ja paikkakuntiin puheluja voidaan välittää.

1 De Martens, nouveau Recueil Général des Traités, deuxième série, tome III, page 614 et troisième série, tome V, page 208.

1 British and Foreign State Papers, vol. 66, page 19, and vol. 102, page 214.

12 artikla.

Puhelujen välitystä varten tulee puhelinkeskuksien sekä Helsingissä että Tallinnassa olla päivittäin auki kello 8—24 itäeurooppalaisen ajan mukaan.

Muistutus I. Kaikki ennen kello 24 tilatut puhelut tulee kuitenkin molemmin puolin välittää ennen viranteon lopettamista.

Muistutus 2. Jos havaitaan välttämättömäksi muuttaa puhelinkeskuksien aukioloaikaa, voivat lennätinhallitukset siitä keskenänsä sopia.

13 artikla.

Puhelujen perusyksikkönä jonka mukaan maksut lasketaan, on 3 minuutin keskeymätön puheluaika. Puhelu lasketaan alkaneeksi siitä hetkestä lähtien, jolloin puhuteltava numero vastaa puhujalle ja linja on vapaa puhelulle.

Puhelua voidaan jatkaa yli 3 minuutin, mutta ei yli sitä seuraavaa 3 minuutin jaksoa. Ainoastaan siinä tapauksessa, ettei ole muita puhelutilauksia, voidaan sallia puhelun kestävän useampia puheluyksikköjä. Kolme minuuttia tai lyhemmän ajan kestänyt puhelu lasketaan maksuun nähden yksinkertaiseksi puheluksi, jotavastoin yli kolme minuuttia kestänyt puhelu lasketaan niin moneksi puheluksi, kuinka monta kolmen minuutin jaksoa se sisältää.

Hallitusvirastojen ja lennätinhallituksien edustajain puheluaika on rajoittamaton.

14 artikla.

Puhelut luokitellaan seuraavasti:

1) hallitusvirastojen puhelut ;

2) lennätinvirastojen puhelut lennätintä ja puhelinta koskevissa asioissa;

3) kiireelliset yksityispuhelut ;

4) meteorologiset puhelut ;

5) tavalliset puhelut ;

6) sanomalehtipuhelut (tähän ryhmään kuuluvat myös tietotoimistojen puhelut).

Paitsi yllämainittuja puheluja välitetään vielä yksityisiä aikapuheluja.

15 artikla.

Perusmaksu kolme minuuttia kestävästä tavallisesta yksityispuhelusta on neljä ja puoli (4:50) Suomen markkaa; tämän mukaan lasketaan maksu aikapuhelusta, pikapuhelusta, sanomalehtipuhelusta ja kolme minuuttia ylittävistä puheluista.

Yksityisistä aikapuheluista kannetaan tavallisen puhelun nelinkertainen maksu.

Hallitusvirastojen puheluista kannetaan sama maksu kuin tavallisista yksityispuheluista. Lennätin- ja puhelinvirastojen virkapuhelut ovat maksuttomia.

Yksityisistä pikapuheluista kannetaan tavallisen puhelun kolmingertainen maksu. Meteorologisista ja sanomalehtipuheluista kannetaan puolet tavallisesta yksityispuhelusta kannettavasta maksusta. Sanomalehtipuheluja, jos ne molempien valtioiden lennätinhallituksien sopimuksen mukaan ovat sallittuja, voidaan välittää kello 21-24. Sanomalehtipuhelujen kestämisaika ei ole rajoitettu, ellei ole muita puhelutilauksia; päinvastaisessa tapauksessa rajoitetaan puheluaika puoleen tuntiin. Puhelumaksu lasketaan kuitenkin kultakin 3 minuutin jaksoĺta. Kello 8 ja 21 välillä välitetyistä sanomalehtipuheluista kannetaan tavallisen yksityispuhelun maksu alennuksetta.

Muistutus. Tarpeen mukaan voidaan perusmaksua molempien valtioiden hallituksien välisellä sopimuksella muuttaa.

16 artikla.

Molempien sopimusvaltioiden välillä välitetyistä puheluista sekä Suomessa että Eestissä kannetuista maksuista lankeaa puolet Suomen, puolet Eestin hyväksi.

17 artikla.

Puheluja välitetään siinä järjestyksessä kuin niitä on tilattu ja etuoikeus myönnetään 14 artiklassa mainitun luokituksen mukaan. Puheluja välitetään vuorottain Suomen ja Eestin puolelta. Jos toinen sopimusvaltioista on sodassa, niin välitetään hallitusvirastojen sotaasioita koskevat puhelut viipymättä, keskeyttäen kaikki muut puhelut.

Jos sotilasviranomaiset, molempien valtioiden yhteisesti ottaessa osaa sotaan, tarvitsevat käytettäväkseen kaapeleita, asetetaan sotilasvirastojen käytettäväksi yksi kaapelijohto lennätystä ja yksi kaksijohtoinen kaapeli puhelemista varten. Molempien valtioiden sotaministeriöt pitävät huolen näiden kaapelien kunnossapidosta ja mahdollisista korjauksista, kumpikin omalla puolellaan. Sodan loputtua luovutetaan kaapelit viipymättä lennätinhallituksille takaisin.

Jos puhelua varten pyydetty numero ei vastaa tai jos tilattu puhelu peruutetaan, ennenkuin linja on avattu puhelulle, ei maksua kanneta.

Jos linja on tilaajalle avattu puhelua varten eikä kysymyksenalainen henkilö halua käyttää sitä, on puhelumaksu kuitenkin kannettava.

18 artikla.

Kumpikin sopimuspuoli laatii sekä Suomen ja Eestin välillä välitetystä lennätinettä puhelinliikenteestä tarkastuspäiväkirjojen perusteella tilitykset kultakin edelliseltä kuukaudelta.

Päiväkirjoissa lasketaan maksu lennätinliikenteestä kultafrangeissa ja puhelinliikenteestä Suomen markoissa.

Sopimuspuoli, jonka hyväksi saldo lankeaa, lähettää tarkastuspäiväkirjat toiselle sopimusmaalle tarkastettaviksi. Tämä tarkastus on suoritettava viimeistään kolmen viikon kuluessa päiväkirjojen saapumisesta lukien ja on päiväkirjat, asianomaisilla merkinnöillä varustettuina, lähetettävä takaisin saman ajan kuluessa.

Siinä tapauksessa, että velkojamaan saldo vastaa velallisen maan saldoa tai jos saldojen eroitus ei tee 1 prosenttia enempää niistä eristä, jotka velallisen on maksettava, hyväksyntään tilit tarkastuksetta. 19 artikla.

Velallinen valtio suorittaa velan viimeistään 3 viikon kuluessa siitä lukien kun kysymyksessäolevat tilit on hyväksytty.

20 artikla.

Tämän sopimuksen tulkinnan ja sovelluttamisen antaessa aihetta erimielisyyteen sopimuspuolten kesken, on erimielisyys, jommankumman sopimuspuolen vaatimuksesta, jätettävä sovintooikeuden ratkaistavaksi.

Sovinto-oikeus muodostetaan jokaista riitakysymystä varten siten, että kumpikin sopimispuoli valitsee kansalaisistaan kaksi sopivaa henkilöä sovintotuomareiksi sekä, että molemmat sopimuspuolet yhdessä valitsevat puheenjohtajaksi jonkum kolmannen, ystävällisessä suhteessa olevan valtion kansalaisen.

Päätökset tehdään äänten enemmistöllä.

Sopimuspuolet jakavat sovinto-oikeuskustannukset tasan keskenään.

21 artikla.

Tämä sopimus on laadittu suomen-, ruotsin- ja eestinkielillä ja ovat kaikki tekstit yhtä todistusvoimaisia.

Tämä sopimus on ratifioitava. Ratifioimisasiakirjat ovat vaihdettavat Helsingissä mahdollisimman pian.

22 artikla.

Tämä sopimus astuu voimaan ratifioimisasiakirjain vaihtamispäivän jälkeisenä päivänä ja on voimassa siihen asti, kunnes Suomen ja Eestin välillä on astunut voimaan uusi merenalaisten kaapelien käyttöä koskeva sopimus.

Kumpikin sopimuspuoli pidättää itselleen oikeuden kahdentoista kuukauden irtisanomisajalla il moittaa toiselle sopimuspuolelle luopuvansa sopimuksesta.

[blocks in formation]

No. 350.- FÖRDRAG ANGÅENDE UNDERHÅLLET OCH NYTTJANDET

AV DE FINSK-ESTNISKA UNDERVATTENSKABLARNA SAMT RO-
RANDE FÖRMEDLINGEN AV TELEGRAM- OCH TELEFONTRAFIK
MEDELS DESSA KABLAR EMELLAN FINLAND OCH ESTLAND,
UNDERTECKNAT I HELSINGFORS DEN 29. OKTOBER 1921.

Republiken Finlands Regering och Regeringen i Republiken Estland hava, besjälade av önskan att reglera frågan om underhållet och nyttjandet av de finsk-estniska undervattenskablarna samt att organisera telegraf- och telefontrafiken medels dessa kablar emellan Finland och Estland, beslutat avsluta ett fördrag och i detta avseende till sina befullmäktigade representanter utsett, REPUBLIKEN FINLANDS REGERING :

Generaldirektören Emil ÖHMANN.

REPUBLIKEN ESTLANDS REGERING:

Filologie kandidaten Max Hurt,

Utomordentliga sändebudet och befullmäktigade ministern Oskar Philipp KALLAS samt
Kaptenen Johannes LOOSBERG.

Efter utväxling av sina i god och behörig form befunna fullmakter, och sedan de sig emellan avslutat ett särskilt fördrag, enligt vilket de emellan Finlands och Estlands kuster nedlagda sex (6) undervattenskablarna, nämligen : 1) Sandhamn-Reval (2-ådrig); 2) Brunnsparken-Pirita (1-ådrig); 3) Sandhamn-Tammneeme (2-ådrig); 4) Stora Träskö-Mac Elliot-Rohuneeme (4-ådrig pupiniserad); 5) Hogland-Kunda (1-ådrig); 6) Porkkala-Mac Elliot-Rohuneeme (2-ådrig), vars på finska sidan befintliga ända under kriget skadats och för närvarande icke kan anträffas, erkännas vara de båda fördragslutande staternas gemensamma egendom, hava de befullmäktigade representanterna sig emellan överenskommit om följande artiklar.

Artikel I.

Telegrafförvaltningarna i Finland och Estland besluta genom ömsesidig överenskommelse, vilka kablar skola användas till förmedling av telegram, vilka till förmedling av telefonsamtal samt vilka till förmedling av såväl telegram- som telefonsamtal.

Artikel 2.

De båda kontraherande staternas telegrafförvaltningar äga anskaffa nödiga kabelmätningsinstrument och andra erforderliga apparater samt underhålla dem.

Artikel 3.

I fall av kabelskada böra telegrafförvaltningarna i Finland och Estland vidtaga nödiga kabelmätningar i och för skadans lokaliserande, samt i förekommande fall vidtaga åtgärder för skadans avhjälpande, och ega desamma underrätta varandra om resultaten såväl av mätningarna som av de vidtagna reparationerna.

Artikel 4.

Envar av de båda telegrafförvaltningarna äger draga försorg om iståndsättandet, underhållet och reparationerna av den kabelhälft som utlöper vid dess kust. Av nämnda arbeten förorsakade utgifter fördelas jämt, sålunda att Finland ersätter hälften av de av Estland erlagda utgifterna och Estland erlägger hälften av det belopp som i detta avseende kommer på Finlands anpart. Vardera telegrafförvaltningen eger rättighet att sända en representant att närvara vid nämnda arbeten. Arbetets utförande får dock icke uppskjutas i avvaktan på en sådan representant.

De på grund av dessa utgifter å ömse sidor uppgjorda räkningarna jämföras och saldobeloppen ilkvideras årligen inom december månad.

Artikel 5.

Kostnaderna för underhållet av telegraf eller telefonlinjernas respektive land- och luftledningar, vilka förena ovannämnda kablar med motsvarande telegraf- eller telefonstationer, såväl som alla på grund av förläggning av kabeländar från en ort till en annan föranledda utgifter bestridas av båda de kontraherande ländernas telegrafförvaltningar var för sitt område, utan att det andra kontraherande landet behöver deltaga i gäldandet av dessa kostnader.

Artikel 6.

Telegrafkontoren i Helsingfors och Reval befordra telegrammen med användande av Morse-, Hughes- eller någon annan apparat, beroende av trafikens intensitet. Telegrammen förmedlas utan avbrott dygnet om.

Artikel 7.

De båda telegrafförvaltningarna överenskomma sig emellan om styrkan av den elektriska ström, som vid telegrafering bör användas.

Artikel 8.

Genom kablarna frambefordras de båda kontraherande staternas såväl ömsesidiga telegram som ock transitotelegram.

Artikel 9.

För de medels kablar emellan Finland och Estland frambefordrade terminal- och transitotelegrammen uppbäres, förutom terminal- och transitoavgifter, en kabelavgift, om vars storlek de fördragslutande ländernas Regeringer äga sig emellan överenskomma.

Efter förloppet av två år sedan fördraget ratificerats skall denna avgift annulleras, därest någon av de fördragsslutande parterna det fordrar.

Artikel 10.

Vid förmedling av telegramkorrespondens, upprättande och jämförande av avräkningar, likvidering av skuldbelopp samt vid telegraftjänstgöring, av vad slag den vara må, skola de fördragslutande ländernas telegrafförvaltningar iakttaga bestämmelserna i den i Petersburg ingångna internationella telegrafkonventionen (den i Lissabon år 1908 reviderade upplagan), såvida i detta fördrag ej annorlunda bestämmes.

Artikel II.

Telefonsamtalen förmedlas i Finland genom den i Helsingfors befintliga statscentralen, i Estland genom interurbana centralen i Reval. Telegrafförvaltningarna överenskomma sig emellan. till vilka andra städer och orter samtal kunna förmedlas.

« PrejšnjaNaprej »