Slike strani
PDF
ePub

N° 348.

ESTHONIE ET FINLANDE

Traité de commerce et de navigation entre l'Esthonie et la Finlande, signé à Helsingfors le 29 octobre

1921.

ESTHONIA AND FINLAND

Treaty of commerce and navigation between Esthonia and Finland, signed at Helsingfors, October

29, 1921.

[blocks in formation]

SUOMEN TASAVALLAN HALLITUS ja EESTIN TASAVALLAN HALLITUS ovat, haluten edistää keskinäisiä kaupallisia ja taloudellisia suhteitaan, päättäneet solmia sitä tarkoittavan sopimuksen, ja ovat valtuutetuikseen nimittäneet,

SUOMEN TASAVALLAN HALLITUS:

Johtaja, insinööri Väinö Matti Juho VILJASEN ja Ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston v. t. päällikön Lauri Ilmari SAAREN,

EESTIN TASAVALLAN HALLITUS:

Filologiankandidaatti Max HURTIN ja Ylimääräisen lähettilään ja täysivaltaisen ministerin, tohtori Oskar Philipp KALAKSEN,

jotka toisilleen esitettyään hyvässä ja asianmukaisessa muodossa oleviksi havaitut valtakirjansa ovat sopineet seuraavista artikloista :

I artikla.

Kummankin sopimuspuolen kansalaiset nauttikoot, ellei tämä sopimus sisällä poikkeuksia, toisen sopimuspuolen alueella kauppaan ja muihin ammatteihin nähden samoja oikeuksia ja etuja, olkootpa ne mitä laatua tahansa, jotka suosituimman valtion kansalaisilla nyt tai vastedes on.

Toisen sopimuspuolen kansalaiset ovat toisen sopimuspuolen alueella, sikäli ja siinä määrässää kuin viimeksimainitun kansalaisille edellisen alueella myönnetään samat oikeudet, oikeutetut samalla tavalla kuin minkä kolmannen valtion kansalaiset tahansa hankkimaan, omistamaan, hoitamaan ja hallitsemaan irtainta ja kiinteätä omaisuutta.

Ellei tämä sopimus sisällä poikkeuksia, älkööt toisen sopimuspuolen kansalaiset olko velvollisia toisen sopimuspuolen alueella suorittamaan henkilöstään, liikkeestään tai ammattinsa harjoittamisesta, taikka kiinteästä omaisuudestaar, tuloistaan tai varallisuudestaan korkeampia yleisiä tai paikallisia maksuja tai rasituksia kuin oman valtion kansalaiset.

2 artikla.

Toisen sopimuspuolen kansalaisia, jotka ovat asettuneet asumaan toisen sopimuspuolen alueelle tai oleskelevat siellä, ei voida kutsua henkilökohtaisesti palvelemaan siellä armeijassa laivastossa tai muussa sotilaallisesti järjestetyssä joukossa, eikä myöskään velvoittaa minkäänlaisella sijaissuorituksella sitä korvaamaan.

1 L'échange des ratifications a eu lieu à Helsingfors le 12 octobre 1922.

1 The exchange of ratifications took place at Helsingfors, October 12, 1922.

He eivät ole minkään muiden sotilaallissiin tarkoituksiin tapahtuvien suoritusten tai pakkoluovutusten alaisia kuin oman valtion kansalaiset ; ja olkoon heillä molemmin puolin oikeus niihin korvauksiin, jotka kummassakin valtiossa voimassaolevien lakien mukaan on määrätty oman valtion kansalaisille.

3 artikla.

Osakeyhtiöt, yhtiöt rajoitetulla lisämaksuvelvollisuudella sekä muut kauppa-, teollisuusja finanssiyhtiöt ja osuuskunnat samoin kuin vakuutusyhtiöt, joiden kotipaikka on toisen sopimuspuolen alueella, ja jotka ovat perustetut tämän lakien mukaisesti, tunnustettakoot toisen sopimuspuolen alueella laillisiksi ja olkoon niillä erittäinkin oikeus esiintyä oikeudessa kantajina ja vastaajina. Saavatko tällaiset toisen sopimuspuolen yhtiöt harjoittaa elinkeinoa tai kauppaliikettä sekä hankkia kiinteilistöä tai muuta omaisuutta toisen alueella, ratkaistaan siellä voimassaolevain säännösten mukaan. Kuitenkin nauttikoot yhtiöt tässä suhteessa jotka tapauksessa samoja oikeuksia, jotka myönnetään jonkun kolmannen maan samanlaatuisille yhtiöille.

4 artikla.

Tuonti- ja vientitullien ja -maksujen määrään, kantoon sekä niistä asetettavaan vakuuteen nähden samoin kuin läpikulkuun, tullivarastoihin, lisenssi- ja paikallisiin maksuihin, tullimuodollisuuksiin, tullikäsittelyyn ja tulliselvittelyyn, edelleen valtion, maakunnan, kunnan tai yhdyskunnan laskuun kannettaviin kaikenlaatuisiin sisäisiin veroihin ja aksiisimaksuihin nähden, sitoutuu kumpikin sopimuspuoli myöntämään toiselle sopimuspuolelle heti, ehdoitta ja ilman muuta kaikki ne edut ja etuoikeudet ja kaikki tariffialennukset, jotka se on myöntänyt tai vastedes myöntää jollekulle kolmannelle vallalle.

5 artikla.

Liitteessä << A » luetelluista suomalaisista tuotteista älköön, niitä Eestin tullialueelle tuotaessa, kannettako mitään tulleja tai muita tuontimaksuja.

Liitteessä «B» luetelluista eestiläisistä tuotteista älköön, niitä Suomen tullialueelle tuotaessa, kannettako mitään tulleja tai muita tuontimaksuja.

Liitteessä «C» luetelluista suomalaisista tuotteista älköön, niitä Eestin tullialueelle tuotaessa, kannettako muita eikä korkeampia tuontitulleja kuin tässä liitteessä määrätään. Jos Eesti tämän sopimuksen voimassaoloaikana alentaa liitteessä «C» mainituille tavaroille nykyisen autonoomisen tullitariffin määräämiä tullimääriä, niin ovat liitteessä «C» määrätyt vastaavat tullimäärät alennettavat prosenteissa puolella autonoomisen alennuksen prosenttimäärästä.

Liitteessä « D» luetelluille eestiläisille tuotteille myönnetään, niitä Suomen tullialueelle tuotaessa, tässä liitteessä määrätty prosentittainen alennus kulloinkin voimassaolevista autonoomisista tullleista.

Liitteessä « E » luetelluille eestiläisille tuotteille myönnetään, niitä Suomen tullialuelle tuotaessa, tässä luettelossa määrätty prosentittainen alennus niistä lisätulleista, joilla hallitus on korottanut eduskunnan kulloinkin määräämiä perustulleja.

Kuitenkin on sovittu, ettei alennus liitteessä « E » luetelluille tavaroille saa missään tapauksessa olla pienempi kuin 10 prosenttia autonoomisista tullimääristä.

Liitteessä «F» luetelluille eestiläisille tuotteille myönnetään, niitä Suomen tullialuellee tuotaessa, 50 prosentin alennus siitä määrästä, jolla tässsä liitteessä lueteltnjen tavarain helmikuun 28 päivänä 1921 annetulla lailla määrättyjä tulleja kulloinkin on korotettu.

Kuitenkin on sovittu, ettei alennus liitteessä «F» luetelluille tavaroille saa missään tapauksessa olla pienempi kuin 10 eikä suurempi kuin 25 prosenttia autonoomisista tullimääristä. Tämän sopimuksen 4:n artiklan määräyksiä on vastaavasti sovellettava kaikissa yllämainituissa liitteissä lueteltuihin tavaroihin.

6 artikla.

Kumpikin sopimuspuoli on oikeutettu vaatimaan, että ne tuotteet ja tavarat, jotka toisen sopimuspuolen valtioalueelta tuodaan toisen sopimuspuolen valtioalueelle, ja joiden tulleista tämän

sopimuksen määräysten mukaisesti on sovittu, vain silloin voidaan tullata sovittujen tullimäärien mukaisesti, kun niitä seuraa alkuperätodistus, josta käy selville :

1. Jos on kysymyksessä raaka-aineet sanan ahtaimmassa merkityksessä samoin kuin luonnontuotteet, että ne ovat saadut toisesta maasta tai että ne ovat siellä joutuneet sellaisen muodonmuutoksen alaiseksi, että ne ovat menettäneet alkuperästään johtuvan erikoisuutensa ;

2. Jos on kysymyksessä puoli- tai täysvalmisteet, että toisesta maasta saatujen raaka-aineiden arvo ja valmistukseen käytetty työ vastaavat vähintäin puolta valmisteen

arvosta.

Tällaisia alkuperätodistuksia antaa molempien sopimuspuolten hyväksymä viranomainen tai laitos. Todistusten pitää olla tuontimaan konsuli- tai diplomaattisen edustuksen vahvistamat. Postipaketit ovat vapautetut alkuperätodistuksista, jos on kysymyksessä tuonti, jolla ei ole kaupallista luonnetta. Tuontimaan asianomaiset viranomaiset ratkaisevat, milloin postipaketeilla on katsottava olevan kaupallinen luonne.

7 artikla.

Sopimuspuolet sitoutuvat olemaan estämättä keskinäistä liikennettä minkäänlaisilla tuontitai läpikulkukielloilla.

Poikkeuksia, mikäli ne koskevat kaikkia tai ainakin kaikkia niitä valtioita, joihin samat edellytykset soveltuvat, voidaan tehdä seuraavissa tapauksissa :

1. Sotatarpeiden suhteen ;

2. Yleistä turvallisuutta silmällä pitäen ;

3. Valuuttaolojen takia, ei kuitenkaan missään tapauksessa tämän sopimuksen liitteissä mainittuihin tavaroihin nähden ;

4. Terveyspoliittisista syistä taikka eläinten tai hyötykasvien suojelemiseksi taudeilta tai loisilta ;

5. Sovellettaessa vieraisiin tavaroihin samanlaatuisten kotimaisten tavarain valmistamisesta, myynnistä, kuljetuksesta tai käytöstä sisäistä lainsäädäntötietä säädettyjä tai vastedes säädettäviä kieltoja tai rajoituksia.

8 artikla.

Jos jompikumpi sopimuspuoli asettaa joidenkuiden tuotteiden tai tavarain tuonnin tai viennin ehdoksi hinnat, jotka hallitus tai sen valtuuttama järjestö määrää, tulee toiselle sopimuspuolelle määrättäväin ehtojen olla edullisimmat, joita sovelletaan tai vastedes tullaan soveltamaan kolmanteen valtioon tai sen kansalaisiin.

9 artikla.

Sisäisiä maksuja, joita nyt tai vastedes kannetaan toisen sopimuspuolen alueella valtion, kunnan tai yhdyskunnan laskuun jonkun tuotteen tuotannosta, valmistamisesta, kuljetuksesta, myynnistä tai käytöstä, voidaan asettaa myöskin toisen sopimuspuolen samanlaatuisille tuotteille; kuitenkaan ne eivät saa millään verukkeella kohdata niitä korkeampina tai vaikeuttavampina, kuin oman maan tuotteita. Mikäli raaka-aineille ja puolivalmisteille asetetaan sisäisiä maksuja, olkoon sallittu määrätä kohtuullinen verotasoitus sellaisten tuotteiden tuonnille, jotka on saatu tuollaisista raaka-aineista tai puolivalmisteista, vaikkei samanlaatuisille kotimaisille tuotteille olekaan välittömästi asetettu maksua.

10 artikla.

Kumpikin sopimuspuoli pidättää itselleen oikeuden asettaa sopivat tavarat valtion monopoolin tai valtiotulojen kartuttamista tarkoittavan monopooliluontoisen säännöstelyn alaiseksi. Jos jompikumpi sopimuspuoli käyttää tätä oikeutta, myönnettäköön toisen sopimuspuolen kansalaisille liiketoiminnassa monopoolihallintojen kanssa joka suhteessa samat oikeudet kuin suosituimman valtion kansalaisilla on, tai jotka heille vastedes annetaan.

Molemmat sopimuspuolet pitävät suotavana, että kummassakin valtiossa, mikäli mahdollista, samat tavarat asetetaan valtiomonopoolin tai monopoolintapaisen säännöstelyn alaisiksi, sekä että kaikki uudistukset tai muutokset tässä suhteessa on ilmoitettava toiselle sopimuspuolelle vähintäin kuukautta ennen niiden voimaanastumista.

II artikla.

Rautateillä ei kuljetusvälineiden ja muiden laitosten tilaamiseen tai käyttöön enempää kuin tavarain lähetykseen tai kuljetushintoihin tai muihin maksuihin nähden ole tehtävä mitään eroa Suomen tasavallan ja Eestin tasavallan kansalaisten enempää kuin heidän tavarainsakaan välillä.

12 artikla.

Toisen sopimuspuolen laivoja ja niiden lasteja on toisen sopimuspuolen alueella käsiteltävä aivan samoin kuin kotimaisia laivoja ja lasteja katsomatta siihen, mistä laivat ovat lähteneet ja minne ne ovat matkalla tai mistä lastit ovat kotoisin tai minne ne ovat matkalla.

Erityisesti ei toisen sopimuspuolen laivoille saa toisen sopimuspuolen alueella panna muita tai korkeampia maksuja tai rasituksia, olkoot nämä minkälaatuisia tai -nimisiä tahansa kuin ne, joiden alaisia nyt tai vastedes oman maan laivat ovat.

Yllämainituista määräyksistä tehdään kuitenkin poikkeuksia seuraavissa tapauksissa: 1. Kun on kysymyksessä ne erityiset edut, jotka on annettu tai vastedes annetaan kotimaiselle kalastukselle tai sen tuotteille jommassakummassa maassa ;

2. Rannikkolaivaliikenteeseen nähden.

13 artikla.

Toisen sopimuspuolen antamat laivanmittauskirjat ovat, niin kauan kuin mittaus tapahtuu Moorsom-järjestelmän mukaan, toisen sopimuspuolen tunnustettava. Bruttotilavuudesta sallittavien poistojen laskeminen tapahtuu sopimuspuolten välillä tehtävien erikoissopimusten mukaisesti.

14 artikla.

Molemmat sopimuspuolet toteavat, että tämän sopimuksen kanssa on yhtaikaa tehty erityiset sopimukset suomalais-eestiläisten vedenalaisten kaalpeleitten tunnustamisesta yhteisomaisudeksi samoin kuin niitten kunnossapidosta ja käytöstä.

15 artikla.

Sopimuspuolet myöntävät toisilleen oikeuden nimittää konsuleita kaikkiin niihin toisen sopimuspuolen satamiin ja kauppapaikoihin, joihin jonkun kolmannen maan sallitaan asettaa

konsuleita.

Toisen sopimuspuolen konsulit nauttikoot toisen sopimuspuolen alueella samoja etuoikeuksia, vapautuksia ja valtuuksia, joita jonkun kolmannen valtion konsulit nyt tai vastedes nauttivat. Alköön heille kuitenkaan myönnettäkö näitä etuoikeuksia, vapautuksia ja valtuuksia laajempina kuin millaisina ne myönnetään jälkimäisen sopimuspuolen konsuleille edellisen alueella.

« PrejšnjaNaprej »